
Profiilimannekiinina tässä Bimse. |
Ulkonäkö
Norjalainen
metsäkissa on rotuna isokokoinen. Vartalon on
oltava
pitkä, voimakas, vahvaluustoinen ja korkeajalkainen. Takajalat
ovat korkeammat kuin etujalat. Tassujen on oltava
pyöreät ja
polkuanturoiden välissä on karvoja.
Pään muoto
on
tasakärkinen kolmio. Leuka
vahva siten,
että se on suorassa linjassa
nenänpään kanssa.
Korvat ovat isot, kolmiomaiset,
teräväkärkiset ja ne
ovat avoimet tyvestä. Korvien pitää seurata
pään kolmion ulkolinjaa. Korvissa voi olla
myös tupsut.
Silmät ovat avoimet ja hiukan vinot. Norskilla on
myös oma,
hiukan villi ilme. Profiili on oltava suora ja pitkä
päättyen kauniisti kaareutuvaan otsaan ja
päälakeen.
Turkki on
puolipitkä ja se muodostuu kahdesta kerroksesta:
villavasta aluskarvasta ja sitä
peittävästä
pidemmästä ja karkeammasta suojakarvasta. Turkki ei
saa olla
pehmeä. Mettiksellä on yleensä tuuhea
kauluri ja
pitkät toppapöksyt takajaloissa. Mettiksen
väreiksi
sallitaan kaikki muut, paitsi suklaa, kaneli, lila ja beige.
Värit
voivat olla joko kuviollisia tai kuviottomia, valkoisella tai ilman.
Kuvioita ovat tiikeri, tabby ja täplikäs. Valkoisen
määrän mukaan kissa luokitellaan joko
vaniksi,
harlekiiniksi, bicolouriksi tai
määrittelemätön
määrä-luokkaan. Valkoisen
määrän jaottelu
löytyy Norjalainen metsäkissa ry:n
sivuilta.
Mettisten eri väreistä on runsaasti kuvia
väriryhmittäin ruotsinkielisellä NFO
Colour Guide-sivustolla.
Naamio on mettiksellä kielletty.
Norskin
häntä
on pitkä ja vahva, ja sen
pitää
ylettyä selän yli vedettynä lapaluiden
väliin.
Hännän on oltava suora ilman knikkejä.
Siinä on
myös oltava pitkä ja tuuhea karva.
Aikuisen
uroksen koko on
keskimäärin 6-8 kg ja
naaraan 3-6 kg.
Luonne
Norjalainen
metsäkissa on luonteeltaan rohkea,
itsenäinen ja
seurallinen. Siksi se tulee toimeen hyvin muiden kissojen, koirien ja
lasten kanssa. Se ei kaipaa
välttämättä toista
kissa seurakseen, mutta lajikaverin kanssa elämä on
yleensä virikkeellisempää. Mettis ei ole
kovin
äänekäs rotu ja vilkkaustaso on
yleensä matalampi
kuin hyvin lyhytkarvaisilla lajitovereilla.
Mettis
osallistuu
vielellään perheen kaikkiin toimiin
ja on
leikkisä. Norskeissa on paljon noutavia kissoja, jotka
väsymättä kantavat hänelle
viskattua palloa
leikittäjälle takaisin. Voimakkuutensa takia
tämä
rotu on yksi harvoista, joka laskeutuu puusta pää
alaspäin. Kissalle pitäisikin olla aina
korkea ja
tukeva kiipeilyypuu, jossa hän saa jumpata voimakkaita
lihaksiaan.
Turkin hoito
Metsäkissan
turkki on yleensä helppohoitoinen.
Viikottainen kampaus riittää, jolloin mahdolliset
takutkaan eivät pääse
yllättämään. Turkin laadusta,
karvainvaihtokierron vaiheesta, kostealla ilmalla ulkoilusta jne
riippuen niitä voi tulla kainaloihin, vatsaan, housuihin ja
häntään.
Tärkeää on huolehtia
siitä, että alkava takku saadaan selvitetyksi
ennenkuin se huopaantuu ihoon saakka.
Meidän mettiksemme eivät vetta
pelkää, joten niiden pesu ei ole hankalaa. Pesty
turkki on ihanan kuohkea ja kaunis sekä helpottaa kuolleen
karvan lähtemistä karvainvaihdon aikaan.
Näyttelykissojen kauneudenhoitoon pesu kuuluu
väistämättömästi ja
neuvoja saa esimerkiksi kasvattajalta.
|

Hännän pituutta ja tuuheutta esittelee Dumle |